Suoran ja välillisen rahoittamisen kielto

• Euroopan tason poliittisten puolueiden tai Euroopan tason poliittisten säätiöiden yhteisiä toimia kansallisen tason kumppaneiden kanssa ei varsinaisesti kielletä asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1141/2014. Varsinkin kansallisen kumppanin käynnistämä yleisöviestintä Euroopan tason poliittisen puolueen tai säätiön toimien edistämiseksi voi olla tehokas keino herättää kiinnostusta Euroopan tason politiikkaan ja poliittisiin kysymyksiin. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 22 artiklassa vahvistettuja rahoituksen käyttöä koskevia kieltoja on kuitenkin noudatettava poikkeuksetta.

• Jos Euroopan tason poliittinen puolue toteuttaa toimen yhdessä toisen poliittisen puolueen, erityisesti kansallisen tason puolueen, kanssa ja Euroopan tason poliittisen puolueen osuus toimen rahoituksesta on suhteettoman suuri, se saatetaan katsoa asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 22 artiklan 1 kohdassa kielletyksi välilliseksi rahoittamiseksi.



• Jos Euroopan tason poliittinen säätiö toteuttaa toimen yhdessä poliittisen puolueen tai toisen säätiön kanssa ja Euroopan tason poliittisen säätiön osuus toimen rahoituksesta on suhteettoman suuri, se saatetaan katsoa asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 22 artiklan 2 kohdassa kielletyksi välilliseksi rahoittamiseksi.


• Jotta voidaan arvioida, onko kansallisen tason puoluetta tai säätiötä rahoitettu välillisesti säännöksessä tarkoitetulla tavalla, on huomioitava useita tekijöitä ja vastattava erityisesti seuraaviin kysymyksiin:


• Onko Euroopan tason poliittisen puolueen/säätiön näkyvyys ollut jatkuvaa?


• Missä määrin vastuu toimesta on Euroopan tason poliittisella puolueella tai säätiöllä verrattuna kansallisen tason puolueeseen tai säätiöön? Tämän kysymyksen arvioinnissa olennaisia seikkoja ovat toimen yleiset olosuhteet, sen laajuus, sisältö, tavoitteet, kohderyhmä(t), vaikuttimet ja toimen mahdollinen merkitys kansallisen tason puolueen menestykselle kansallisissa vaaleissa (katso myös MENL v. Euroopan parlamentti, T-829/16, tuomion 83 kohta ja sitä seuraavat kohdat).


• Vastaako Euroopan tason poliittisen puolueen/säätiön osuus rahoituksesta Euroopan tason poliittisen puolueen/säätiön tosiasiallista osallistumista toimeen verrattuna kansallisen tason puolueen osallistumiseen (katso myös MENL v. Euroopan parlamentti, T-829/16, tuomion 89 kohta)?

• Jos yhteisen toimen kokonaiskustannukset eivät ole tiedossa, vastuuviranomaisen on yleensä hankittava siitä lisätietoja, sillä tämä on yksi keskeisistä tekijöistä arvioitaessa asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 22 artiklan noudattamista. Täydentävistä asiakirjoista, kuten kutsusta tai muista tositteista, voi tällaisissa olosuhteissa olla hyötyä, mutta myös tapauskohtaisessa analyysissa saattaa tulla esille uusia tietotarpeita.

• Koska vastuuviranomainen saattaa pyytää yhteisistä toimista lisätietoja, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden on hyvä pitää kustakin yhteisestä toimesta tietyt vakioasiakirjat helposti saatavilla. Näitä ovat etenkin mahdolliset rahoitusjärjestelyt, valokuvat ja yksityiskohtaiset ohjelmat.

• Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 22 artiklan 1 kohdan perusteella on arvioitava tapauskohtaisesti, onko 'ehdokas' saanut Euroopan tason poliittiselta puolueelta suoraa tai välillistä rahoitusta.

• Määritettäessä, katsotaanko henkilö 'ehdokkaaksi', käytetään seuraavia kriteereitä:
  
  
  • onko perusteltua syytä katsoa erityisesti julkisten lausuntojen perusteella sekä kyseisessä puolueessa ja/tai jäsenvaltiossa käynnissä olevan ehdokasasetteluprosessin perusteella, että kyseinen henkilö on ehdokkaana vaaleissa sillä hetkellä, kun hän osallistuu Euroopan tason poliittisen puolueen johonkin toimintaan; ja
  
  
  • kuinka kaukana vaalit ja toiminta, johon kyseinen henkilö osallistuu, ovat ajallisesti toisistaan.

• Kun on kyse vaalien jälkeisestä toiminnasta, henkilöt, jotka ovat aiemmin olleet ehdolla tehtävään, johon valitaan vaaleilla, (riippumatta siitä, ovatko he tulleet valituiksi), eivät edellä esitettyjen kriteerien perusteella ole enää asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja 'ehdokkaita', paitsi jos he ovat siihen mennessä asettuneet uudelleen ehdolle samaan tehtävään tai ovat ehdolla toiseen tehtävään, johon valitaan vaaleilla.

• On syytä muistaa, että vaikka henkilö ei olisikaan 'ehdokas' toiminnan tapahtumishetkellä, asetuksen 22 artiklan 1 kohtaa saatetaan soveltaa muista syistä, esimerkiksi siitä syystä, että jonkin jäsenpuolueen (jo) vaaleilla valittu edustaja tarjoaa Euroopan tason poliittisen puolueen maksaman toiminnan yhteydessä näkyvyyttä ja sisältöä kyseiselle jäsenpuolueelle Euroopan tason poliittisen puolueen kustantamana (ks. edellä olevat yleiset ohjeet tällaisesta yhteisestä toiminnasta).

• Virallinen kampanja-aika ei välttämättä ole ainoa merkityksellinen seikka. Sitä, onko kyseessä 'ehdokas', on arvioitava kansallisen lainsäädännön ja vaaleja edeltävien käytäntöjen (esim. puolueen sisäiset esivaalit) perusteella. Vastuuviranomaisen kannalta tärkeintä on, onko ehdokkuus ollut tiedossa ja onko sitä mainostettu toimen toteuttamisajankohtana, ei se, missä muodollisessa vaiheessa ehdokkuus on.

• Kun Euroopan tason poliittinen puolue tai Euroopan tason poliittinen säätiö kattaa ehdokkaan matkakulut, tätä voitaisiin pitää etuutena ehdokkaalle, jos ehdokas olisi muuten kohtuudella joutunut maksamaan kulut kampanjointibudjetista. Lisäksi on arvioitava muita seikkoja, kuten toimen laajuus ja toteuttamispaikka.

II. Asetuksessa (EU, Euratom) 2025/2445 (jota sovelletaan voimaantulon jälkeen tapahtuneisiin ja jatkuviin tosiseikkoihin, lukuun ottamatta rahoitusta koskevia säännöksiä, joita sovelletaan varainhoitovuodesta 2027 alkaen, ja johon liittyy siirtymäkausia uusien säännösten ja yksityiskohtaisten sääntöjen hyväksymiseksi moitteetonta ja tehokasta soveltamista varten) säädetään seuraavaa:

• Ehdokkaiden osalta Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta 26. marraskuuta 2025 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 (uudelleenlaadittu teksti), jäljempänä 'asetus', 27 artiklan 1 ja 2 kohdan perusteella on arvioitava tapauskohtaisesti, onko 'ehdokas' saanut Euroopan tason poliittiselta puolueelta tai säätiöltä 'suoraa tai välillistä rahoitusta'.


• Asetuksessa (27 artiklan 2 kohta) selvennetään, että Euroopan tason poliittiset säätiöt saavat tarjota valmiuksien kehittämistä tulevien poliittisten johtajien kehittämisen tukemiseksi unionissa tai koulutusta henkilöille siihen päivään asti, jona heistä tulee ehdokkaita kansallisten sääntöjen mukaisesti, tai siihen päivään asti, jona heidän kansallinen puolueensa nimittää heidät, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.


• Ehdokkaan aseman määrittämiseksi Euroopan tason poliittisten puolueiden osalta sovellettaessa 27 artiklan 1 kohtaa noudatetaan samaa periaatetta: henkilöitä pidetään ehdokkaina siitä päivästä lähtien, jona heistä tulee ehdokkaita kansallisten sääntöjen mukaisesti, tai siihen päivään asti, jona heidän kansallinen puolueensa nimittää heidät, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

• Kun on kyse vaalien jälkeisestä toiminnasta, henkilöt, jotka ovat aiemmin olleet ehdolla tehtävään, johon valitaan vaaleilla, (riippumatta siitä, ovatko he tulleet valituiksi), eivät enää ole asetuksen 27 artiklassa tarkoitettuja 'ehdokkaita', paitsi jos he ovat siihen mennessä asettuneet uudelleen ehdolle samaan tehtävään tai ovat ehdolla toiseen tehtävään, johon valitaan vaaleilla, edellyttäen että edellä esitetyt kriteerit täyttyvät.


• Vaikka henkilö ei olisikaan 'ehdokas' toiminnan tapahtumishetkellä, asetuksen 27 artiklan 1 ja 2 kohtaa saatetaan soveltaa muista syistä, esimerkiksi siitä syystä, että jonkin jäsenpuolueen (jo) vaaleilla valittu edustaja tarjoaa Euroopan tason poliittisen puolueen tai säätiön maksaman toiminnan yhteydessä näkyvyyttä ja sisältöä kyseiselle jäsenpuolueelle Euroopan tason poliittisen puolueen kustantamana.

• Kun Euroopan tason poliittinen puolue tai Euroopan tason poliittinen säätiö kattaa ehdokkaan matkakulut, tätä voidaan pitää asetuksen 27 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisena etuutena ehdokkaalle, jos ehdokas olisi muuten kohtuudella joutunut maksamaan kulut kampanjointibudjetista. Lisäksi on arvioitava muita seikkoja, kuten toimen laajuus ja toteuttamispaikka.


• Jotta lievennetään vaatimusten noudattamiseen liittyviä riskejä kansallisen ehdokkaan osallistuessa yhteisiin toimiin, yksi keskeinen riskinvähentämistoimenpide on varmistaa, että kansallisilla vaaleilla ei ole vaikutusta kyseisen tapahtuman yleiseen luonteeseen eli että Euroopan tason poliittinen puolue on näkyvästi ohjaimissa sekä logojen näkymisen että sisällön osalta ja temaattisesti siten, että vältetään vaalijäsenvaltion kansallisia asioita, myös mitä tulee yleiseen teemaan ja puheiden otsikoihin, ja että varmistetaan eri jäsenvaltioista tulevien puhujien laaja kirjo jne.


• Siltä osin kuin riskitekijöitä vielä on, asianomaisen ehdokkaan suorittama asiaankuuluva osallistumismaksu on tärkeä riskejä vähentävä lisätekijä, jolla rajoitetaan sitä mahdollista taloudellista etua, jota hän muuten voisi kampanjalleen saada. Tällaisen osallistumismaksun asianmukaisuus on määritettävä ottaen huomioon tapauksen konkreettiset olosuhteet, erityisesti tapahtuman ja vaalien välinen ajallinen konteksti, ehdokkaan puheenvuoron sisältö sekä tapahtuman yleisilme ja asiayhteys. Yleisenä ohjeena on, että mitä lyhyempi tapahtuman ja vaalien välinen aika on, sitä suurempi osallistumismaksun on oltava. On kuitenkin huomattava, että huomattavakaan osallistumismaksu ei voi tehdä kaikentyyppisistä tapahtumista asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 27 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisia. Merkityksellinen tekijä määritettäessä osallistumismaksun asianmukaisuutta voisi olla sen vertaaminen vastaavien yksityisellä sektorilla järjestettävien tapahtumien kustannuksiin.

· Välillisestä rahoituksesta on kyse tapauksissa, joissa kansallinen poliittinen puolue tai ehdokas saa taloudellista etua esimerkiksi, kun se välttyy kustannuksilta, jotka sen olisi tullut kantaa, vaikka varoja ei olekaan siirretty suoraan (MENL v. parlamentti, T-829/16; ADDE v. parlamentti, T-48/17).

· Arvioidessaan, onko kyseessä välillinen rahoitus, vastuuviranomainen käyttää useita eri tekijöitä, joita ovat esimerkiksi rahoitetun toimenpiteen sisältö sekä maantieteelliset ja ajalliset seikat (ks. MENL v. parlamentti, T-829/16 ja ADDE v. parlamentti, T-48/17).

· Välillisen rahoituksen olemassaolon osoittamiseksi riittää, että tukeudutaan "riittävän konkreettisiin, täsmällisiin ja yhtäpitäviin seikkoihin" (ACRE v. parlamentti, T-107/19).

• Korjaavat toimenpiteet tarjoavat Euroopan tason poliittisille puolueille ja Euroopan tason poliittisille säätiöille tilaisuuden korjata tietyt rikkomukset ennen kuin vastuuviranomainen päättää seuraamuksesta ja julkaisee sen.
  
  
• Korjaavien toimenpiteiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole välttää noudattamatta jättämisestä aiheutuvia seurauksia. Lukuun ottamatta kirjoitus- tai laskuvirheitä tai muita vähäisiä virheitä näillä toimenpiteillä "korjataan tilanne" asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 29 artiklassa tarkoitetulla tavalla ainoastaan, jos vastuuviranomaisen yksittäisessä tapauksessa ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa:
• niillä voidaan tosiasiallisesti varmistaa, että vaatimusta, jota olisi pitänyt noudattaa jo aiemmin, noudatetaan vastedes (tämä voi tarkoittaa - yksittäisen tapauksen olosuhteista riippuen - sellaisen määrän maksamista, joka olisi pitänyt maksaa tai periä takaisin aikaisemmin), ja lisäksi
• ne sisältävät järeitä ja todennettavissa olevia rakenteellisia toimenpiteitä, joilla estetään tilanteen toistuminen tulevaisuudessa (tämä voi tarkoittaa - yksittäisen tapauksen olosuhteista riippuen - sisäisiä pedagogisia toimenpiteitä henkilöstölle, vaatimustenmukaisuusongelman aiheuttaneiden sopimusten purkamista, jäsenpuolueille tiedottamista jne.).
  
  
• Korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää jatkuvaa seurantaa. Olennaisen tärkeää on erityisesti, että vaatimusta, jonka osalta Euroopan tason poliittinen puolue tai Euroopan tason poliittinen säätiö on jo kerran toteuttanut korjaavan toimenpiteen, noudatetaan jatkossa johdonmukaisesti. Saman Euroopan tason poliittisen puolueen tai saman Euroopan tason poliittisen säätiön samanlaista rikkomistilannetta ei näin ollen voida "korjata" toisen kerran samoilla korjaavilla toimenpiteillä. Euroopan tason poliittiselta puolueelta tai Euroopan tason poliittiselta säätiöltä odotetaan merkittävällä tavalla parannettuja korjaavia toimenpiteitä, jos sille on jo aiemmin annettu tilaisuus mukauttaa prosessejaan vastaavanlaisen sääntöjen noudattamista koskevan ongelman johdosta ilman seuraamuksen määräämistä.